Hallittua ajatuksenvirtaa peiton alta

Sängystä käsin peiton alta on katsella sateen luomia varjokuvia seinällä ja syventyä omaan maailmaansa ilman vaaraa, että joutuu lähtemään ulos kylmään ja märkään. Tänään se vaara tosin uhkaa, sillä retki Yorkiin Seifertin siskosten kanssa on ollut suunnitteilla jo hetken. Toisaalta sehän vain tarjoaa loistavan tilaisuuden käyttää uusia roosan värisiä kumisaappaita. Ehdin käyttää niitä kaksi päivää kumpparimetsästyksen päätyttyä, ennen kuin tänne tuli aivan täysi talvi. Talvi tuli ja meni ja nyt ei ole enää jäästä tietoakaan. Lupausten mukaan huomenna talvi ja pakkaset kuitenkin palaavat. On aina mielenkiintoista huomata, miten jämähnyt oma ajatusmaailma. Kyllä, talvella voi lämpötila heitellä viidellätoista asteella helpostikin muutamassa päivässä. Mutta ei, en ikinä ajatellut, että se voisi heittää -10C asteesta +5C asteeseen ennen kuin itse koin sen täällä. Kieltämättä täytyy myöntää, että Suomen versio on hieman helpompi, sillä se jättää kokonaan kenkien arvoittelun pois. Täällä saa sen sijaan arpoa joka päivä talvikenkien (jotka loskakelillä menevät siihen tilaan, että sukista voi puristaa vettä), tennareiden (joilla ei ole mitään pitoa lumella), kumppareiden (jotka lumella ovat kylmät ja aina hiostavat) ja teinipopojen (jotka painavat sen verran, että jalat tulevat kipeiksi tarpeeksi monen tunnin jälkeen) välilllä. Useinmiten ratkaisun huomaa vääräksi jo ensimmäisen korttelin kävelyn jälkeen, mutta siinä vaiheessa on jo liian myöhäistä laiskalle ja myöhässä olevalle pienelle ihmiselle. 

Kosteasta säästä huolimatta joululoma on onneksi kuitenkin alkanut hieman ennakoitua aikaisemmin on huvittava myöntää, että elämä kyllä käy tylsäksi ilman luennoille ja demoissa käymistä, niin tuskaisilta kuin ne joskus tuntuvatkin. Tietyllä tapaa loma tuntuu kyllä ansaitulta viime viikon loppuspurtin jälkeen, joilloin piti palauttaa sekä 2D työt, perspective drawingin kaupunkimaisema ja studio-härdellyksen projekti. Ystävällisesti yliopisto vastasi opiskelijoiden tarpeisiin, ja piti piirtostudiot auki aamukahdeksasta ja kahteen asti aamulla.. No vähintä, mitä ne pystyivät tekemään sen jälkeen, kun yliopisto oli edellisen viikon pääosin suljettuna - "hankalien sääolosuhteiden" eli simppelisti lumen takia. Tietysti deadlinen siirtäminen olisi saattanut olla vähän inhimillisempi joustotapa kuin studioiden aukioloajan pidentäminen, mutta pitää olla tyytyväinen siihen mitä saa. (Tähdennykseksi tähän väliin, että 2D anoimointia voi harrastaa kotona hurjan päänsäryn säestyksellä ilman kunnollista valoa (kokeiltu on), mutta koska työ on pääasiassa papereista läpi piirtämistä, on studioiden valopöytien (jossa valo tulee paperin alta parantaen läpinäkyvyyttä) käyttö huomattavasti mielyttävämpää ja vähemmän kivuliasta silmille.) Nyt on kuitenkin kaikki deadlinet kohdattu ja työt palautettu, joten viime loppuviikon hurjat univelat alkaa hiljalleen olla katettuna. 

Nyt loman seuraava jännitysmomentti tulee olemaan sunnuntai, matkustuspäivä. Englantilainen sää on jo osoittanut haastavuutensa - tai pikemminkin englantilaiset ovat osoittaneet kykenemättömyytensä vastata sään luomiin haasteisiin - ja on povattu, että lumen myötä myös osa lentokentistä suljetaan taas, eivätkä junat luonnollisestikaan kulje, kuinkas muutenkaan. Sääennuste on kuitenkin parantunut alkuperäisestä ja vielä on toivoa päästä tällä viikolla pois maasta. Ensi viikko saattaa olla taas jotain ihan muuta. 

Nyt kuitenkin taidan torkahtaa vielä hetkeksi odottelemaan tietoa Yorkin retken kohtalosta.